Ajatuksia etiikasta

Eettisyys arjessa

Olen seurannut suurella mielenkiinnolla eri kanavissa käytävää keskustelua etiikasta: yritysten eettiset ohjeet, yksilön etiikka ja arvot, urheilu ja etiikka, johtamisen etiikka… Etiikka sanana kuulostaa jotenkin mahtipontiselta ja ylevältä ilmaisulta, josta on välillä vaikea löytää linkityksiä työarkeen ja jokaisen meistä päivittäiseen toimintaan sekä valintoihin.

Lueskelin jokin aika sitten Liikunta&Tiede 2/20 -lehteä, jossa Suomen urheilun eettisen keskuksen (SUEK) tutkimuspäällikkö Nina Laakso pohtii urheilun etiikkaa. Heti perään luin EBEN Suomi ry:n kesäkuussa julkaisemaa Yritysetiikka -lehteä 1/2020, jossa esitellään ”Johtajien moraalinen identiteetti työssä ja johtotehtäviin liittyvät huolenaiheet” -tutkimuksen tuloksia (Jyväskylän Yliopisto: KTM Eveliina Peltoniemi; PsT, dosentti Mari Huhtala; professori Taru Feldt). Molemmissa jutuissa nostetaan esiin johtamiseen, yhteisöelämään, vuorovaikutukseen ja vaikuttamiseen liittyviä huomioita sekä huolenaiheita, joka kumpuavat yksilöiden käyttäytymistä ohjaavista etiikasta, arvoista ja moraalista. Nämä näkökulmat edustavat myös omia kiinnostukseni aiheita, joiden parissa teen työtä asiakkaitteni kanssa ja joista keskustelen mielelläni.

Johtaminen, esimerkillisyys ja etiikka

SUEK:in Nina Laakso: ”Kun eettisesti haastavia asioita uskalletaan nostaa esille, niistä keskusteleminen muuttuu helpommaksi. Kun ilmiöt tunnistetaan, ennaltaehkäiseviä toimia voidaan kehittää ja puuttuminen on tehokkaampaa.” Laakso toivoo myös, että eettisten kysymysten käsittely nousisi osaksi johtajuuskeskusteluja ja etenisi syvän ymmärtämisen tasolle. Tähän toiveeseen on minunkin helppo yhtyä: pelkkä ilmiön tiedostaminen ei vielä riitä itsereflektioon ja oman toiminnan muuttamiseen. Tarvitaan syvää ymmärrystä omaa käyttäytymistä ohjaavista arvoista ja arvostuksista sekä oman toiminnan vaikutuksista. Vasta sen jälkeen on mahdollista sitouttaa itsensä niihin tekoihin, joita itsensä kehittäminen ja oman käyttäytymisen muutos edellyttävät. Näissä pohdinnoissa kaltaiseni ammattilaiset voivat toimia luotettavina ja objektiivisina sparraajina. Yhtä hyvin johtamisen etiikkaa ja arvoja voi puntaroida kollegoiden kesken, hyvässä dialogissa, vastuullisesti ja luottamuksen ilmapiirissä.

Yritysetiikka -lehdessä esitellyn tutkimuksen johtopäätöksissä todetaan: ”Henkilökohtaisiin moraalisiin arvoihin sitoutuminen ja niiden pohjalta päätösten tekeminen voi vähentää riskiä epäeettiseen toimintaan. Saavutetun identiteetin omaava johtaja edustaa vahvaa moraalista roolimallia muille yhteisön jäsenille.”

Entä ne linkitykset arkeen?

Jokaisen meistä olisi hyvä tulla tietoisiksi omaa toimintaa ohjaavista arvoista ja arvostuksista sekä oman toiminnan vaikutuksista muihin: Olenko roolimalli ja kenelle? Millaista esimerkkiä näytän? Ilmaisenko hyväksyntää sallimisella ja puuttumattomuudella? Voimme kysyä myös vähättelyä, lyttäämistä, kiusaamista, negatiivista puhetta tai väärinkäytöksiä havaitessamme: Mihin henkilö pyrkii toiminnallaan? Mitä hän haluaa saada aikaan? Mihin vaikuttaa? Miksi hän toimii siten kuin toimii? Näiden kysymysten esittäminen on jopa velvollisuutemme työ-, harrastus- tai perheyhteisön jäseninä. Sillä kokemukseni mukaan kukaan (harvoja poikkeustilanteita tai olosuhteita lukuun ottamatta) ei halua tietoisesti ja tarkoitushakuisesti vahingoittaa, loukata tai haitata yhteisön tai yksilön toimintaa. Sitä vastoin monet epäeettisesti ja huonosti käyttäytyvistä toimivat ymmärtämättömyyttään: he eivät tiedosta oman toimintansa todellisia, laajoja ja syvällisiä haittavaikutuksia. Tai vielä pahempi: huonolla käyttäytymisellä ei ole negatiivisia seuraamuksia heille itselleen.

 

Lainausten lähteet:

Liikunta&Tiede 2/20, www.lts.fi

Yritysetiikka 1/2020, www.eben-net.fi

Mitä?

Osaamisia ja työkaluja teemoihin 

  • Itse- ja yhdessäohjautuvuus
  • Strategia- ja tavoitetietoisuus 
  • Työhalu ja työkykyisyys
  • Uuden ajan johtajuus 
  • Työntekijäkokemus 
  • Dialogisuus ja osallisuus
  • Resilienssi ja suoriutumispotentiaali
  • Vastuullisuus, eettisyys ja arvot 
  • Vuorovaikutus
  • Uuden roolin haltuunotto

Miten?

Strategialähtöisesti ja tavoitteellisesti

  • Verkossa (Teams ja Zoom) ja f-to-f
  • Valmennukset ja työpajat
  • Sparraukset ja case-työskentely
  • Yksilö- ja ryhmäcoaching
  • Työnohjaus
  • In house –periaatteella muutosten aikaansaamisen varmistajana
  • Yhteistyössä kumppaniverkoston kanssa

Kenelle?

  • Johtajille ja johtoryhmille, jotka haluavat vaikuttaa organisaationsa kulttuuriin, työkykyyn, tehokkuuteen ja työnantajamielikuvaan hyvällä, ihmisiä huomioivalla johtamisella 
  • Esimiehille ja kehittäjille, joiden vastuulla on suoriutumisen ohjaaminen, osaamisten kehittäminen ja päämäärien saavuttaminen työntekijäkokemuksen laadusta tinkimättä  
  • Tiimeille ja työyhteisöille, jotka haluavat menestyä yhdessä myös nopeasti muuttuvissa ja yhteishenkeä haastavissa tilanteissa